Nisula Mikko: Sonaatti n:o 2 harmonikalle (2006)

Nisula Mikko: Sonaatti n:o 2 harmonikalle "Emanaatioita" (2006)

Tähän mennessä filosofisin teokseni, Harmonikkasonaatti no:2 ('Emanaatioita'), op.22, syntyi pääosin kesällä 2006 kiinnostuttuani venäläisen mystikkosäveltäjän, Aleksandr Skrjabinin (1872–1915) musiikista. Sana 'emanaatio' tarkoittaa energian ja luomakunnan eri olentojen 'virtaamista' Korkeimmasta Olennosta näkyväiseen maailmaan. Sonaatin ensimmäisen osan, Suuri mysteeri,hitaassa johdannossa (t. 1–13) arvoituksellinen sointumuodostelmaja kaksitoistasävelriviin pohjautuvat nopeat pyrähdykset kuvaavat ihmisjärjelle käsittämättömiä, mutta kaiken takana olevia kosmisiavoimia. Tämän jälkeen kuullaan filosofisia selitysyrityksiä, joita edustavat Allegro volando (t. 14–48) ja ironico–musiikit (t. 49–64) ajautuvat kuitenkin osan loppuun mennessä sovittamattomaan ristiriitaan. Sonaatin toinen osa, Tähtiyö, kuvaa haltioitunutta luontoelämystä. Osan pisin jakso on laajoin kaarroksin kasvava passagaclia (t. 19–60), jonka teemana on koko teoksen alunkin materiaalina toiminut vapaasti sovellettu kaksitoistasävelrivi. Sonaatin viimeinen osa, Karnevaali, on virtuoosinen päätösnumero, jossa kuitenkin kuullaan vielä ensimmäisen osan johdannon 'kosmista' musiikkia, esimerkiksi laajan fugato-jakson huipennuksessa (t. 78–79).

Toinen sonaattini on omistettu harmonikkataiteilija Veli Kujalalle, joka kantaesitti sen Tampere Biennalessa 18.4.2008.

ISMN 979–0-55003-214-9

M187